Työnteon uusi toimintaympäristö

Vuosikymmenten aikana meille on iskostunut käsitys ja normit toimintatavoista, joiden mukaan työskentelemme. Työntekoa ovat ohjanneet erilaiset työpaikan sisäiset säännöt ja valvonta. Kellokortit, laitekeskeisyys ja työskentely tiukasti konttoritilojen sisällä omalla merkatulla työpisteellä ovat edelleen arkipäivää monissa yrityksissä. Vaikka erityisesti toimisto- ja asiantuntija-alan työskentelytapoihin on tarjolla joustavampia ratkaisuja, uudistamisen ja muutoksen pelko ohjaavat edelleen voimakkaasti organisaatioiden päätöksentekoa.

työnmuutos

Työnteon murros on kuitenkin tosiasia, ja organisaatioiden on ennen pitkää kohdattava tämä muutos. Nykypäivän työnteko ei ole sama asia kuin vuosikymmen sitten. Jacob Morgan on esitellyt vuonna 2014 julkaistussa kirjassaan ”The Future of Work: Attract New Talent, Build Better Leaders, and Create a Competitive Organization” seuraavia esimerkkivisioita tulevaisuuden työntekijöistä, työtavoista ja työelämän toimintaympäristöistä, jotka ovat osittain jo nyt realismia.

Työpäivän rakenne

Työpäivän pituus ja rakenne ovat olleet aiemmin usein tarkkaan määriteltyjä. Työaika on voitu määritellä esimerkiksi toimistotyössä kello 8-16 välille. Tauot ovat sidottu niin ikään tiettyyn kellonaikaan. Tulevaisuudessa työpäivän rakenne on yhä joustavampi. Työtä voi enenevissä määrin tehdä ainakin osittain mihin kellonaikaan tahansa ja tauot rytmittää työtilanteen mukaan. Tärkeintä ei ole se, kuinka paljon työtä tehdään päivässä vaan se, mitä saadaan aikaiseksi.

Työpiste

Perinteisesti työntekijälle osoitetaan kiinteä työpiste avokonttorissa tai oma toimisto, jossa hän voi työskennellä. Vaikka kiinteää työpistettä ei olisi, työntekijät saapuvat päivisin suorittamaan työtehtäviä yrityksen toimistolle. Tulevaisuudessa työnteko tulee tapahtumaan yhä enenevissä määrin muualla kuin yritysten konttoreissa. Työntekijä voi siten valita itse, mistä käsin hänen on paras työskennellä. Kotoa, vapaa-ajan asunnolta tai juna- ja lentomatkoilta käsin tehtävä etätyö on alati kasvava trendi ja sen tuomiin etuihin kannattaa paneutua huolella koko organisaatiotasolla. Jälleen kerran tärkeintä ei ole se, missä työtä tehdään vaan se, missä työnteko luonnistuu parhaiten kulloisessakin tilanteessa.

Työskentelyvälineet

Perinteisesti yritys antaa työntekijälle käyttöön tietyn kannettavan tai pöytätietokoneen, johon on ladattu konekohtaiset ohjelmistot. Tulevaisuudessa laitekeskeisyys tulee vähenemään entisestään, ja työntekijä voi kirjautua lähes miltä tahansa käyttöön soveltuvalta laitteelta yrityksen pilvipohjaisiin järjestelmiin tai työskentelyalustoille. Työntekijöille annetaan myös vapaus valita itse laitteet, joilla he pystyvät työskentelemään parhaiten.

Työn sisältö

Perinteinen työnteko on usein keskittynyt suorittavaan työhön ja tiedon syöttämiseen todellisen luomisen sijaan. Lisäksi työtehtävät ovat usein ennalta annettuja ja tuloksia mitataan määrällisesti. Tulevaisuuden työssä korostuvat asiantuntijuus, tiedon jalostaminen ja tuotokset. Tekijä voi vaikuttaa itse työnsä sisältöön, laatuun ja tuloksiin.

Urapolku

Menneinä vuosikymmeninä ihmiset menivät tiettyyn yritykseen töihin ja saattoivat työskennellä siellä eläkeikään asti edeten mahdollisesti askel askeleelta yrityksen määrittelemiä urapolkuja. Tulevaisuuden työ on yhä pirstaleisempaa ja monimuotoisempaa. Työntekijä voi tehdä työtä erillisinä projekteina ja tehdä toimeksiantoja ”yrittäjämäisesti” useammalle työnantajalle. Innovatiivisimmissa yrityksissä työntekijät voivat valita itse projektit, joissa he haluavat olla mukana. Ihmiset luovat näin itse oman urapolkunsa.

Työntekijän mahdollisuudet päätöksentekoon

Työntekijät ovat perinteisesti saaneet ohjeistukset ylemmältä taholta. Heidän äänensä ei ole päässyt kuuluviin, vaikka usein varsinkin asiakasrajapinnassa työskentelevät saavat äärimmäisen arvokasta tietoa suorien asiakaspalautteiden kautta. Tulevaisuuden visioissa myös työntekijöiden ääni pääsee voimakkaammin kuuluviin ja heidät otetaan enenevissä määrin mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Työntekijää ei nähdä pelkkänä osatekijänä organisaation rattaan pyörimisessä vaan myös pyörittäjänä.

Sähköpostikeskeisyys

Perinteisesti organisaatioissa on vaihdettu tietoa ensisijaisesti sähköpostien välityksellä. Pilvipalvelut ja uudenlaiset tiedon jakamiseen ja viestintään soveltuvat sovellukset ovat kuitenkin yleistymässä kovaa vauhtia ja tuovat joustavampia ratkaisuja viestimiseen sähköpostin rinnalle.

Tieto ja oppiminen

Työntekoa ohjaavat työntekijöiden tietämys sekä vuosien saatossa rakennettu asiantuntemus ja tietopohja. Etenkin vanhemmilla työntekijöillä on usein hallussaan arvokasta hiljaista tietoa. Perinteisesti tämä hiljainen tieto on siirtynyt työntekijältä hänen seuraajalleen. Pahimmassa tapauksessa hiljainen tieto poistuu organisaatiosta kokonaan työntekijän siirtyessä uusiin haasteisiin tai eläköityessä. Aiemmin ei ole ollut tapana kannustaa riittävästi työntekijöitä aktiiviseen tiedonvaihtoon. Nykyään korostetaankin yhä enemmän jatkuvaa oppimista ja tiedon jakamista työntekijöiden välillä. Tieto ei siirry, jos sitä ei jaa. Olemme siirtymässä myös yhteisölliseen oppimiseen pelkän yrityksen ylhäältä saneleman mallin sijaan. Hyvä työntekijä ei ole pelkkä tietopankki vaan hänellä on ennen kaikkea oppimis-, havainnointi- ja mukautumiskykyä. Työntekijät voivat omaksua uusia raikkaita toimintamalleja ja kehitysideoita seuraamalla ympäröivää maailmaa. Heille tulee antaa mahdollisuus jakaa nämä ideat muiden työntekijöiden kanssa. Kenen tahansa työntekijän idea voi johtaa uusiin tuotteisiin tai palveluinnovaatioihin.

Huomionarvoista on, että myös organisaatioiden toimintaympäristö ja rakenne tulevat muuttumaan työnteon murroksen mukana. Työelämän muutokset ja taustalla oleva teknologian kehitys vaativat reagointikykyä ja uudenlaisia rohkeita toimintatapoja myös yrityspäättäjiltä. Miten sinä olet valmistautunut tähän muutokseen?